HORROS 2006

Tämä projekti tarkastelee julkisen ja yksityisen tilan rajoja ja havainnollistamaan kuinka tilan kokeminen on riippuvainen ennen kaikkea yksilön omasta suhteesta siihen. Tutkin sitä, kuinka äärimmäisen avoin tila – Lontoon kaupungin julkisimmat alueet, kadut, tunnelit ja tienvarret, ovat muuttuneet joidenkin ihmisten tarpeen vuoksi ”suljetuiksi” ja äärimmäisen yksityisiksi alueiksi. Projektia varten kuvasin paikkoja joissa olin nähnyt ihmisten nukkuvan ulkona, kaikkien nähtävillä. Valokuvan visualisin keinoin havainnollistin heidän näkökulmaansa ja tilan kokemustaan.

Tilan intiimiyden raja on sekä sosiaalinen että henkilökohtainen käsite, jonka kompleksista luonnetta tämä projekti painotti. Tätä korosti entisestään näiden tilojen luonne tarpeettomina ja syrjässä olevina. Valmiin sarjan ajattelua korosti myös valokuvateosten positio galleriatilassa. Kuvat oli sijoitettu lattian rajaan, tiloihin jotka olivat ylimääräisiä muiden näyttelyyn osallistujien töiden ripustuksen jälkeen. Tällöin kuvien sijainti asetti näyttelyn katsojan samankaltaiseen asemaan satunnaisen ohikulkijan kanssa tämän kohdatessa kodittoman ihmisen nukkumassa kadulla. Ne olivat yhtä aikaa huomaamattomia ja näkyvissä. Teoksen katsomiseen/kokemiseen vaikutti myös katsojan näkökulma (ylhäältä alas), sekä tämän fyysinen asento jos katsoja halusi kokea kuvat silmän tasolla -maasta käsin. Ottamalla tilan julkisen haltuun ihmiset muuttivat samalla tilan luonnetta radikaalisti – siitä tuli heille yksityinen, mutta samalla tila säilyi avoimena myös kaikille muille.